tiistai 24. heinäkuuta 2018

Pelko läheisen joutumisesta vankilaan

Suurin asia mikä mua on raastanut yli puoli vuotta löytyykin jo otsikosta. En halua kertoa miksi, kuka, milloin ja missä. Sen voin kertoa ettei ole tapahtunut mitään henkilövahinkoa, kukaan ei ole kuollut eikä loukkaantunut. Vielä ei ole tullut päätöstä asiaan joten en tiedä joutuuko läheiseni vankilaan vai ei. Kun hän jäi kiinni rikoksesta oli se todella kova shokki, en olisi koskaan hänestä uskonut.  Minä en hyväksy lakien rikkomista enkä puolustele lähimmäistäni millään tavalla. Tarkoitus vain avata vähän mietteitä tämän asian suhteen.

Pelko ja epävarmuus hänen tulevaisuudesta on ollut todella raskasta. Odottavan aika on niin pitkä. Mä en osaa kuvitella mitä kaikkia tunteita läheiseni käy pään sisällä, etenkin kun hänellä on paljon mitä menettää. Läheisen joutuminen vankilaan herättää monenlaisia tunteita. Suurimmat ovat huoli, suru ja häpeä. Ihmetys ja vihan tunteet on jyllännyt pään sisässä myös. Kovasti miettii miksi se nyt meni pilaamaan elämänsä ja miksi ja miksi. Tälläisistä asioista ei halua puhua välttämättä edes niille läheisimmille ihmisille niin kuin itse en ole tehnyt. Ymmärrän miksi tämä asia herättää ihmisissä suurta häpeää koska itse häpeän tätä todella paljon vaikka enhän minä itse ole tehnyt mitään. Tämä postaus on kauan pyörinyt luonnoksissa ja viimein uskalsin sen julkaista. Varmasti on muitakin ihmisiä jotka joutuvat tahtomattaan tälläiseen tilanteeseen. Uskallan vain vähän kertoa asioista vaikka en tätä ylpeydellä kirjoitakkaan. Tämän aiheen takia olen viettänyt päiviä syömättä, sängyn pohjalla maaten ja valvonut öitä.


Aiemmin aina mietin että vankilat Suomessa ei ole todellakaan niin pahoja kuin ulkomailla. Sitten kun sinne joutuminen tulee ajankohtaiseksi läheiselle ihmiselle alkaa googlettaan tarinoita eri vankiloista ja miettimään oikeasti kuinka arvokas vapaus on. Paljon olen miettinyt sitä jos läheiseni joutuu vankilaan millaista elämä ilman häntä on ja miten vankeus aika muuttaa häntä itseään. Vankila voi olla kova paikka monelle henkisesti ja tietenkin läheisille. Odottaminen tässä on varmaan pahinta kun ei tiedä tulevasta. Jos häntä odottaa vankeustuomio on se iso kolaus mulle. En tiedä oikeestaan miten pärjään ilman häntä.

Ensiksi oli vaikea hyväksyä mitä läheiseni on tehnyt. Oli niin vihainen ja täynnä raivoa. Kunnes tajusin että sama ihminen se on kuin ennenkin. Hän teki vaan todella ison virheen jota hän kyllä katuu todella paljon. Vihan laannuttua huomasin monen läheisen jo kadonneen hänen ympäriltään. Hän laihtui paljon ja mieli oli täysin riekaleina. Tajusin etten voi muuttaa tapahtunutta vain tulevaa. Aloin pitämään häneen enemmän yhteyttä ja juttelemaan asioista enemmän hänen kanssaan. Pystyin antamaan hänelle anteeksi omasta puolestani. Toivottavasti asiaan tulee nopeasti päätös oli se sitten ihan mitä vain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti