perjantai 12. tammikuuta 2018

Sairasloma ja aikaansaamattomuus

Olen ollut jo useamman viikon sairaslomalla. Aluksi en osannut olla sairaslomalla ja koin huonoa omatuntoa kun en ollut töissä. Päivät tuntui pitkille ja tylsille ja mietin miten töissä menee ilman minua. Lopulta tajusin miksi olen sairaslomalla ja että nyt minun pitää oikeasti levätä. Kaikki tärkeä on jäänyt nyt vähemmälle kuten kirjoittelu, soittaminen ja jopa ystäviin yhteydenpito. Sairasloman aikana minua ei oo oikeestaan kiinnostanu mikään vaikka olin jo suunnitellut kuinka siivoan kaikki kaapit ja nurkat perusteellisesti. Päivät vaan meni ja tuli.



Tämä vuodenvaihde on ollut kyllä rankkaa aikaa monella tapaa. Olen huomannut että olen alkanut patoamaan kaiken surun ja murheen sisälleni piiloon. On mahdotonta edes ajatella keskustelevan vaikeista asioista oman puolisoni tai ystävän kanssa. Koitan kaikella mahdollisella tavalla unohtaa kaiken ikävän ja olla pois kotoa, koska silloin miettisin asioita varmasti. En tiedä miksi vedän hymyn kasvoille kun astun ulko-ovesta ulos. Ennen annoin tunteiden näkyä ja kyllä kaikki huomasi jos olin vihainen tai iloinen, nykyään on helppo vain hymyillä vaikka sisältä olisikin palasina.



En tehnyt uuden vuoden lupauksia, mutta nyt voisin luvata oppia puhumaan vaikeista asioista. Olen miettinyt jos puhuminen läheisille on vaikeaa käännyn ammattilaisen puoleen. Kirjoittaminenkin tästä aiheesta tuntuu hieman epämiellyttävälle ja vaikealle. Ei oikein tiedä mitä sanoa tai mistä aloittaa eikä uskalla haastaa itseänsä ajattelemaan liikaa.Tarkoitus olisi nyt aktiivisemmin kirjoitella tänne kun olen saanut itseni kuntoon :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti